2026 -Elokuun elontieltä
Se on sitten syyskuu ja kulunut kesä on muisto vain. Tämä kesä olikin kohdallani täysin erilainen kuin viime kesä nyt kun ei tarvinnut ajella Ylästön ja Espoon välillä katsomassa, josko Topi-koira olisi valmis autoni kyytiin hyppäämään ja yksinäisen vaelluksensa päättämään. Tänä kesänä ehdin pitää oikein viikkokaupalla lomaa ja antaa aikaa itselleni ja harrastuksilleni, golfille ja uinnille. Kiireisen ja tapahtumarikkaan alkuvuoden jälkeen tuo katko tuli todella tarpeeseen. Viiteen viikkoon ei nimittäin ollut yhtään ”virallista” tapaamista tai kokousta. Kaiken lisäksi veronpalautuksetkin tulivat juuri tuon lomajakson loppuun ja tuntui että saihan sitä sittenkin ikään kuin lomaltapaluurahaa.
Säiden suhteen kesä ei ehkä ollut ihan minun ihannekesäni. Oli tämä kuitenkin parempi kuin viime vuoden kesä, jolloin lämpimät/kuumat päivät osuivat yhteen kolmen viikon putkeen, muulloin oli sateista ja normaalia kehnompaa säätä. Olin parisen viikkoa sitten golfaamassa meteorologi, Joonas Koskelan kanssa ja juttelimme siinä, jotta on se ilmoja pidellyt tänäkin kesänä vaikkei ne säät nyt ihan meidän kummankaan, aurinkoisista keleistä kesän säästä pitävien, mielestä niitä parhaimpia olleetkaan. Mutta siihenhän me emme voi vaikuttaa joten...
Elokuu oli kaiken kaikkiaan melko rauhallinen, tai sitten reagointikynnys maailman tapahtumiin on noussut vaikka meno maailmalla jatkui viimeaikaiseen malliin. ”Viaton” uhri naapurissamme kohdisti turhautuneena ilmaiskujaan enenevässä määrin siviilikohteisin, vastaiskuna kun Zelenskyn pojjaat lennokkejaan paluupostissa Putinstaniin lähettivät. Trumplandian kultakutri se jatkoi sekoilujaan Lähi-Idässä ja kotinurkillaan tulleineen tällä kertaa Kanadan suunnalla. Eipä tuo maailmanvalo sentään uusia uljaita diilejä maailmalla tehnyt, mitä nyt taas vanha sydänystäväänsä Pohjois-Koreassa kehuskeli. Täällä kotimaassa oli suht’koht’ rauhallista kun mitään isoja skandaaleita ei julki tullut ja sosiaali- ja terveysministerikin lomaa piti. Joillakin hurskastelijoilla on ollut ”tiukkoja” kannanottoja kesän tapahtumista ja jotkut ovat esiintyneet aivan kuin he olisivat oikein puhtaita pulmusia. Ei taida olla kovinkaan montaa eturivin päättäjää, jonka taustalta ei jotain kytköksiä politiikan ulkopuolelle olisi. Mutta se siitä. Joitakin merkkejä ensi kevään eduskuntavaaleista oli kyllä ilmassa mutta mitään konkreettista ei vielä esille tullut ole.
Itsellä oli kuun lopulla mahdollisuus päästä tutustumaan satujen saareen, Islantiin, yhdessä Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtokunnan kanssa matkan sinne teimme. Matkan aikana saimme tutustua saaren kirkolliseen elämään ja keskustella eri kirkkojen työntekijöiden kanssa. Matkamme erosi monen tavallisen turistin menosta siinä, että me todella kiersimme lukuisia erikokoisia kirkkoja, suuria ja pieniä, kun taas moni turisti myös kiertää kirkot mutta mahdollisimman kaukaa. Islannin luonto on niin erilainen ja unohtumaton kokemus että piti oikein ottaa kuvia, että muistaa mitä on nähnyt ja kokenut. Ei ole poissuljettu ajatus, että vielä toisenkin kerran sille saarelle matkustaisin.
Jotta sellaista
Meillä Senioreissa elokuu oli nykynormien mukainen toimintojen suhteen. Tärkein tapahtumamme olivat kuun lopulla vietetyt, jo perinteisiksi muodostuneet, Venetsialaiset Buldersin majalla. Paikalla meitä oli parisen kymmentä senioria viettämässä elokuista alkuiltaa grillimakkaroita ja muita herkkuja nauttimassa musiikin soidessa ja pieni tehtäviä ratkomassa. Jos luoja suo ja viskaalit sen sallii, niin vuoden kuluttua taas juhlitaan.
Kerhoista Peli Leidit, Elokuvakerho ja Pulinakahvit jatkuivat koko elokuun ja ainakin Pulinoissa osallistujien määrä kasvoi mukavasti loppukuuta kohden.
Nyt sitten syyskausi on avattu ja pääsemme taas säännöllisempään tapaamisaikatauluun. Niistä sitten taas erikseen tuonnempana.
Oikein hyvää alkanutta syksyä teille kaikille, meillä on monta mukavaa yhteistä hetkeä taas edessä.
Näkemisiin
Risto

