2026 - Helmikuun Helmiä
Tavallista kylmemmän helmikuun olemme nyt taaksemme jättää saaneet. Vasta kuukauden toiseksi viimeisenä päivänä lämpötila kiipesi tänä armon vuonna ensimmäisen kerran plussan puolelle. Enpä muista näin pitkää pakkasjaksoa aikoihin eläneeni. Onneksi minulla on Oili tuossa kipinämikkona, vai pitäisikö sanoa kipinämimminä, toiminut ja takan lämpimänä pitänyt. Tätä kirjoittaessani tuli mieleen, ettei kertaakaan koko talven aikana ole brasumakkaraa tullut nautittua, no vielähän tässä ehtii.
Ilmat kun lämpenivät niin sitten alkoikin kylmä tuuli puhaltaa maailmalla. Kylmää kyytiä ovat saaneet valtaa pitäneet hallitsijat, jotka maataan ovat diktaattoreina hallinneet. Sanasta diktaattori tulee muuten alkuvuosien kouluajat mieleen, silloin meillä, kun oli koulussa äikäntunnilla joskus vuorossa diktamen. (Se se vasta sanelua olikin mutta ei sitä silloin minään sortona osannut pitää).
Ovatko kuitenkaan nämä muutamien ”sivistyneiden” maiden johtajat, jotka väkivalloin ei-toivottuja johtajia muista maista ”poistavat” yhtään sen fiksumpia. Raaka voima ja diilit ovat valitettavasti joillekin kovaa valuuttaa ja ahneus ja vahvemman oikeus jylläävät. Me olemme itse saaneet elää sen ajan, jolloin kansojenvälinen yhteistyö oli voimissaan ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioitettiin ja tällä pallolla sadat miljoonat nostettiin köyhyysrajan yläpuolelle.
Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla ovat aivan taatusti lisänneet ihmisten ahdistusta myös täällä maailman onnellisimmassa maassa. Luin muuten hiljattain artikkelin nykyihmisten ahdistumisesta, jollaisesta ei ennev vanhaan ollut tietoakaan. Silloin tehtiin enemmän töitä ja puskettiin eteenpäin eikä jääty pohdiskelemaan kaiken maailman asioita, tosin ei silloin mitään someakaan ollut. Nyt kun katselee teitä senioreita eri tilaisuuksissamme niin ei siitä ainakaan mitään pahempia traumoja ole kenellekään koitunut vaikka ette ole kaikkia maailman murheita tykönänne päissänne pohtineet. Jokainen meistä olemme oman elämämme ilot ja surut kokeneet mutta kyllä se niin on että jos elämä ottaa niin se myös antaa niin kyllä se myös kantaa. Ei elämä voi olla pelkkää päivänpaistetta, kyllä sen välillä pitää olla myös ruusuilla tanssimista.
Olipa taas vuodatus mutta, nyt sitten Länsi-Vantaalle.
Helmikuu oli taas tapahtumarikas myös yhdistyksessämme. Meillä löytyi taas toimintaa monenmoiseen menoon. Oli taas hienoa nähdä teitä runsaslukuisina eri tapaamisissamme, joissa puheensorina, lukuun ottamatta niitä hetkiä, jolloin esiintyjämme äänessä olivat, täyttivät käytössämme olleen tilan.
Meillä oli kaksi mieleenpainuvaa jäsentapaamista kirkolla, ensimmäisessä niistä meidän oma Risto Raskumme kertoi meille Jääkäriliikkeestä ja pohdiskeli, jotta pelastivatko jääkärit Suomen itsenäisyyden. Hyvin oli historiaan perehtynyt hän. Toisessa Jäsentapaamisessamme vietimmekin sitten Ystävänpäivää musiikin merkeissä. Kirkkosalissa pidetyssä upeassa konsertissa Klaus Pennanen, Jussi Miilunpalon upeasti flyygelillä säestäessä antoi tenorinsa soida niin viimisen päälle komiasti. Konserttiin oli saapunut lähes sata ulkopuolista kuulijaa. Saimme kerättyä vähän rahaakin toimintamme tulemiseksi myymällä ensimmäistä kertaa konseritin ohjelmia muuten maksuttomaan tilaisuuteen.
Kaikki kerhomme olivat vauhdissa, oli leffaa, oli Ilon pisarointia, oli museota, oli pelejä, oli ukkojen turinoita, oli kulttuuria, oli lounastamista ja mitä kaikkea sitä olikaan. Ai niin olihan meillä yksi Tietoisku Myyrmäki-talon kerhotilassa, kun saimme tietopaketin Naisten Pankin toiminnasta. Siellä samassa tilassa meillä oli myös terapiatapaaminen, kun pääsimme tuttuja lauluja yhdessä, Ylösen Pertin säestyksellä, laulelemaan.
Meno sen kun jatkuu myös maaliskuussa. Kun tätä kirjoittelen, niin Kevätkokouksemme pukkaa päälle. Siitä sitten enemmän tulevissa viesteissäni.
Talvi on nyt selätetty ja elämme ensimmäisen kevätkuukauden ensimmäisiä päiviä. Päivät pitenevät ja lumet sulavat mikäs sen mukavampaa.
Toivotan teille oikein hyvää alkukevättä.
Hymyillään kun tavataan
Terveisin
Risto
Ps. Kiitos kun jaksoit lukea loppuun tämänkertaisen ajatustenvirtani.