2024 - Syyskuun satoa

Tervehdys taas hyvät Seniorit,

Pitkä ja kuuma kesä on nyt sitten muisto vain ja syksy on saapunut sateineen ja tuulineen ja vuodenaikaan normaaleihin lämpötiloihin. Eipä tule mieleen toista yhtä pitkää kesää kuin tämä, ennätysmäärä hellepäiviä toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, huh huh. Loppukuusta saatiin sitten runsaita sateita tänne Vantaallekin, parin päivän aikana kotipihan sademittariin kertyi yli 70 mm vettä. Vaikka tämäkin kesä meni tilastojen mukaan oletettavasti normaalin vuosivaihtelun piikkiin niin kyllä se nyt näyttää siltä, että se paljon puhuttu ilmastonmuutos alkaa olla tosiasia.

Kesän jälkeen toimintamme on edelleen herättänyt mielenkiintoa ympäristössämme ja olemme jälleen saaneet mukavasti uusia jäseniä ja tällä hetkellä meillä on 270 jäsentä, ja se on 11 suurempi luku kuin mitä olen yhdistyksemme vanhoista mapeista löytänyt. Toivotan tässä samalla uudet jäsenemme tervetulleiksi Vuoden Senioriyhdistykseen.

Kulunut syyskuu oli meillä Länsi-Vantaan kansallisissa senioreissa täynnä erilaista toimintaa ja tapahtumia, oli uutta ja ennenkokematonta sekä vanhaa ja tuttua, joskin osittain uusvanhassa paketissa. Saimme mukavasti teitä liikkeelle kaikkiin tapahtumiimme ja teimme jopa uusia ennätyksiä osallistujamäärissä tilaisuuksiimme.

Syksyn Jäsentapaamiset aloitimme tavallisesta poikkeavissa merkeissä Kino Myyrissä 4.9.2024. Varasimme nimittäin koko teatterin vain meitä senioreita ja ystäviämme varten ja saimme nähdä Mika Kaurismäen uusimman elokuvan Mielensäpahoittajan rakkaustarina. Elokuvan varsinainen ensi-ilta oli kaksi päivää meidän yksityistilaisuutemme jälkeen, joten olimme jonkin verran etuoikeutetussa asemassa. Tietojeni mukaan kukaan ei mieltänsä pahoittanut vaikkei saanutkaan leffalipustaan mitään maksaa, no joo ehkä meidän taloudenhoitajamme. Paikalla meitä oli mukavasti yli 120 senioria. Hyvä me!

Keväällä jätimme jäähyväiset Virtakirkolle ja nyt sitten pääsimme aloittamaan varsinaiset Jäsentapaamisemme peruskorjatussa Myyrmäen kirkossa18.9.2024. Pidempään jäseninämme olleille kyseessä oli ikään kuin paluu kotiin mutta meille alle 5 vuotta jäseninä olleille edessä oli astumineen uuteen erilaiseen maailmaan. Kontrasti Virtakirkon ja Myyrmäen kirkon, jota Valon kirkoksi myös kutsutaan, välillä on uskomaton, jos niin voi kirkkorakennuksista sanoa. Täytimme meille varatun Valo-salin (aiemmin nimeltään Suuri seurakuntasali) ääriään myöten, meitä oli paikalla ennätykselliset 101 henkilöä eikä kaikille löytynyt istumapaikkaa. Lisätilojen käyttöönotto ei ollut mahdollista sillä samaan aikaan kirkossa oli avoimet ovet ja esim. viereistä kirkkosalia esiteltiin vierailijoille. Siitä syystä emme sillä kertaa myöskään voineet käyttää äänentoistolaitteita. Jatkossa meillä on kuitenkin äänentoisto käytettävissä ja tilankin suhteen ei liene ongelmia. Joten jo huomisessa, 2.10.2024, Jäsentapaamisessa homma pelittää, joten mukaan vaan.

Syyskuussa järjestimme sitten ihka ensimmäisen Sokkomatkan Umpimähkään. 52 rohkeaa senioria nousi bussiin Myyrmäen ja Martinlaakson asemilta kohti tuntematonta. Minä en itsekään tiennyt mihin matkamme tulisi meidät viemään. Kohteena olikin sitten Hämeenlinna, jossa kierreltiin useassa kohteessa, joiden vierailujärjestys oli valittu ihan summamutikassa. Aluksi kävimme tutustumassa Vanajan keskiaikaiseen kivikirkkoon. Matkamme jatkui ja kun lähdimme Parolan suuntaan niin ensimmäisenä tuli mieleen, jotta nyt mennään Parolan Panssarimuseoon mutta ei mentykään vaan risteyksestä ajettiin ohitse ja päädyttiin Lepaan viini- ja puutarhatilalle. Paluumatkalla sitten kurvattiin sinne Panssarimuseoon. Käytiinhän me tietysti myös Aulangollakin ennen kuin kotimatkalle suuntasimme. Nyrpeää naamaa en missään vaiheessa havainnut ja saamistani kommenteista päätellen Sokkomatkoille Umpimähkään on kysyntää myös jatkossa.

Syyskuuhun mahtui myös kulttuuria ja kerhot toimivat aktiivisesti. Nooan Ukot ottivat rohkeasti Ilonpisaroiden kutsun saapua leidienluolaan ja ei se niin kauhea paikka ollut, hengissä selvittiin ja puheväleissä ollaan edelleen. Pulinakaffeilla ja elokuvissa käytiin mukavasti ja lounaskerhokin piti ensimmäisen kokoontumisensa Myyrmannin Osaka-ravintolassa. Ja ai niin, alkoi meillä ihan uusikin kerho kokoontua nimeltään PeliLadyt. Uusi kerho on kuitenkin jo täynnä, joten toistaiseksi se ei ota lisää jäseniä.

Olihan siinä kaikenlaista mitä syyskuussa touhusimme. Ihan noin vilkasta ei meillä nyt lokakuussa ole mutta kyllä me taas jotain mukavaa teille järjestämme. Laitan tähän liitteeksi kuvakoosteen syyskuun kohokohdista.

Tässäpä tämä taas tällä kertaa, toivotan teille kaikille mukavaa syksyä.

Jälleennäkemisen toivossa

Risto